Siirry sisältöön

Sisäilmasta puhuminen ei yksin riitä, tarvitsemme laajempaa keskustelua rakennusten sisäympäristöstä

Sisäilma on terminä ja käsitteenä kaikille tuttu. Sisäilma voi olla huonoa tai hyvää, se voi auttaa ylläpitämään terveyttä tai pahimillaan sairastuttaa. Sisäilma on kuitenkin vain yksi rakennuksen käyttömukavuuteen ja -turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sisäilman lisäksi meidän tulisikin puhua laajemmin rakennusten sisäympäristöstä, sillä se on yksi merkittävistä tuottavuustekijöistä. Sisäympäristö voi vaikuttaa esimerkiksi sairaspoissaolojen määrään, työtehokkuuteen, henkilöstön vaihtuvuuteen ja rakennuksen hoitokustannuksiin – niin hyvässä kuin pahassakin.

Sisäympäristö on ylätason käsite, jolla tarkoitetaan sisäilman, lämpöolosuhteiden, valaistuksen, ääniympäristön ja ergonomisten tekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Laajan käsitteen alle lukeutuvat myös rakennusten käytettävyys, esteettömyys ja turvallisuus sekä psykososiaaliset näkökulmat ja viihtyvyystekijät, kuten värit ja materiaalit.

Sisäilmasta keskusteltaessa puhumme vain ilmasta, vaikka monesti olisi olennaisempaa tarkastella sisätilojen käyttömukavuutta laajemminkin. Vaikka sisäilma olisi puhdasta, voi työskentelyyn keskittyminen olla vaikeaa, jos tilat ovat esimerkiksi meluisat. Tai jos rakennuksen käyttäjät kertovat kärsivänsä toistuvasti päänsäryistä, on sisäilman puhtauden lisäksi olennaista tarkistaa esimerkiksi valaistusolosuhteet.

Nyt kun koululaiset palaavat lähiopetukseen, toivon erityisesti, että koulurakennusten sisäympäristöihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Varsinkin pienet koululaiset tarvitsevat kaiken tuen opiskelurauhan ja keskittymisen mahdollistamiseksi. Sisäympäristön suunnittelulla on näiden varmistamisessa suuri merkitys.

Oppilaiden tai opettajien ei pitäisi joutua kiinnittämään huomiota epäolennaisiin asioihin, kuten kaikuviin käytäviin, kylmiin tai kuumiin luokkahuoneisiin tai tunkkaiseen sisäilmaan. Tällaisten häiriötekijöiden takia työskentely hankaloituu ja keskittyminen sirpaloituu. Mielestäni koulutilojen tulisi olla sellaisia, ettei niitä oikeastaan edes huomaisi.

Me Fixcelillä olemme panostaneet huolelliseen sisäympäristöjen standardoimiseen. Olemme hyödyntäneet asiantuntijoita muun muassa akustiikka-, valaistus- ja värisuunnittelun aloilta. Kaikki rakennuksemme on mahdollista toteuttaa aistiystävällisinä.

Seuraavan kerran kun pohdimme sisäilman vaikutuksia koulutyöskentelyyn, muistetaan tarkastella samalla kaikkia sisäympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Oppilaat ja opettajat ansaitsevat raikkaan ilman lisäksi muitakin osin toimivan ja mukavan työskentelympäristön.

 

Vesa Viljakainen

Liiketoimintajohtaja