Tavoitteena maailman puhtain sisäilma

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että Suomessa on maailman puhtain ulkoilma. Se on asia, josta voi ja pitää olla ylpeä, ja sen eteen on tehtävä töitä myös tulevaisuudessa. Mutta mikä on Suomen ranking, kun puhutaan sisäilmasta?

Ihmiset viettävät nykyään länsimaissa 90 % ajastaan sisätiloissa. Huono sisäilma tutkitusti alentaa päätöksentekokykyä, heikentää keskittymiskykyä ja oppimista sekä lisää poissaoloja. Huonosta sisäilmasta johtuvat keskittymisvaikeudet, päänsäryt ja väsymys lisäävät yleistä levottomuutta ja hälinää työpaikoilla ja kouluissa. Kaikki tietävät, että eihän siitä tule oikein mitään. Olisi siis tärkeää suunnata katseita myös sisäilman laatuun.

Me suomalaiset olemme maailman parhaita sisäilma-asiantuntijoita. Meillä on tietoa, taitoa ja tutkimustuloksia siitä, miten esimerkiksi kosteus, kylmä ja kemikaalit käyttäytyvät meidän haastavassa ilmastossamme. Meillä on nykyisin aivan kaikki edellytykset rakentaa terveitä rakennuksia. Mistä sitten kiikastaa?

Kun rakennuksessa todetaan sisäilmaongelmia, syntyy ymmärrettävästi usein voimakkaita tunteita, jopa vihaa ja suurta pettymystä. Syytökset asioiden peittelystä ja viivästelystä ovat yleisiä. Asioihin otetaan kantaa kiihkeästi ja henkilökohtaisesti. Energia käytetään yleensä ongelmiin – kun usein parempi olisi keskittyä ratkaisuihin: keskustelu olisi hyvä kääntää pois sisäilman ongelmista kohti kokonaisvaltaista sisäilmahyvinvointia.

Unohtamatta puhdasta ulkoilmastoamme, yhteiskuntamme kannalta olisi kullan arvoista tavoitella myös maailman parasta sisäilmaa – ottaa suunta kohti sisäilmahyvinvointia.

Jussi Paavoseppä
Vastuullinen johtaja